Mies

Kävin eilen illalla saunassa. Ajelin siinä säärikarvoja ja mietin yhtä asiaa.
Miestä.

Naisilta varmaankin useammin kysytään minkälaisen miehen he haluavat, kuin mitä miehiltä udellaan samaa.
Multa sitä ainakin kysytään säännöllisesti. Kysyjinä niin naiset kuin miehetkin, tuiki tuntemattomat ja tindermatchit.

Mä oli aikoinaan eräässä tv-formaatissa. Etsittiin mulle miestä. Ei löytynyt.
Silloin multa kysyttiin, ihan kameroidenkin edessä, tavattoman usein minkälainen mies on mulle täydellinen. Minkälaisen miehen mä haluan. Mitä haluan kumppanista. Kysymys alkoi ennen pitkää ärsyttää.

Silti. Tässä teille vastaus.

Olen heikkona partaan ja nauraviin silmiin. Rintakarvoihin. Pituuteen... Siksi Jason Momoa saa pöksyt kastumaan joka kerta. Nauravat silmät. Niihin voisin rakastua.
Mutta ulkomuodolliset tekijät sikseen.

Muut asiat ovat kuitenkin tärkeämpiä. Muuten kyse on koriste-esineestä eikä kumppanista.

Plussaplussia. (joista en vieläkään tiedä ovatko ne kahden vai puolentoista plussan arvoisia)
Star Wars, sarkasmi, kuiva huumori, ihan hauska, tosi kiva, leikkimielisyys, uteliaisuus, älykkyys, näsäviisaus, sekopäisyys, häpeilemättömyys, elokuvat, kirjallisuus, keskustelutaito, pilke silmäkulmassa, hymy, nauru, suru, itku, elämänjano, rentous, itsensä kunnioittaminen, hellyys, intohimo, tuhmuus, uskollisuus, rehellisyys, sitoutuminen, suutelutaito, seksikkyys, seksin nälkä, kyky pitää hauskaa, suvaitsevaisuus, tunteellisuus, erilaisuus, ystävyys, sielunkumppanuus, intensiivisyys...

Tällainen on mies, jonka haluan istuvan mun kanssa sohvalla. hierovan mun jalkoja. Tämän miehen partaa haluaisin hipsuttaa ja suudella niitä pehmeitä huulia. Katsoa elokuvaa ja pelätä kauhua yhdessä, nauraa mustalle huumorille täsmälleen samassa kohdissa. Tällainen on mies, jonka kanssa haluan mennä ruokakauppaan ja miettiä mitä syötäisiin. Tämän miehen haluaisin suutelevan mun niskaani kun laitan ruokaa. Kuiskaavan korvaani. Tällaisen miehen kanssa haluan rakastella koko yön. Herättää hänet kuorsaavasta unesta, jotta pääsen kainaloon, johon kaipaan. Tällaisen miehen kanssa ottaisin riskin.
Riskin, että hän jättää mut tai riskin, että hän haluaa olla siinä koko loppuelämänsä.

Sinkkuna on toisinaan vallan mainiota olla. Voit tehdä mitä tahansa, kenen kanssa tahansa. Mutta toisinaan, kuten ihan hiton varmasti tiedätte, kaipaa rinnalleen rakkautta. Kumppania. Mä olen varsin onnellinen näin. Itsekseni. Ja mun onneni ei ole kenestäkään muusta kiinni kuin musta itsestäni. Mutta se jokin sunnuntai-ilta, maanantai päivä, hitto lauantaiyö, iskee masennus ja kaipuu. Haluan vierelleni ihmisen, jonka mielestä olen maailman kauneinta, ihaninta ja sekopäisintä. Kaipaan jakaa arkeni ja juhlani. Sanoa, että rakastan sua. Ja että toinen vastaa: tiedän.

Kumppanuus, se perustuisi luottamukseen. Kunnioittamiseen ja arvostukseen. Palvomiseen. Siihen, että toinen on kaikki. Haluat antaa itsesätäsi niin paljon ja ottaa vastaan kaiken sen rakkauden. Pystyt näkemään, kuinka muut haluaisivat kumppaniasi, ja huomata, että hän haluaa vain sut. Kumppanuus. Olka jota vasten itkeä. Kumppanuus. Yhteinen nauru, toiselle, toisen kanssa ja itselle. Kumppanuus. Matka tuntemattomaan, kivinen polku, mutta joka askelleella sen arvoinen. Ei sen monimutkaisempaa.

Parisuhde on aina matka, ei päämäärä. Matka alkaa usein tapailusta, johtaa yökyläilyyn, pidempiin viisiitteihin. Jos vierellä oleva ihminen saa joka kerta sun olon hieman jännityneeksi, kaikella positiivisella odotuksella, jos toisen koskeminen aiheuttaa väreitä ja kipunoita kehossa, jos toisen silmiin katsominen saa sut palamaan intohimosta, tuntemaan turvaa ja onnea, jos pelkästään toisen äänen kuuleminen saa sut onnelliseksi, parisuhteen matka jatkuu. Suunnitellaan muuttaako toinen Tampereelle vai  toinen pois sieltä. Mietitään yhteisiä matkoja. Itketään yhdessä, nauretaan yhdessä. Luottaen, käsi kädessä.

Nykyään. Olen huomioinut. Parisuhteen aloittamisesta tehdään vain niin kovin monimutkaista.

Joskus kysymys, jolla blogini aloitin, asetellaan toisin.
Mitä mä odotan kumppaniltani, parisuhteelta?
Odotukset. Sillä sanalla on negatiivinen jälkimaku. Jos rakennan odotuksia, odotan, että jokin asian muuttuisi. En halua asettaa odotuksia, haluan kokea jokaikisen hetken, yllättyä, oppia. Odotukset johtavat ihan liian usein pettymykseen. Odotukset asettavat vaateita.
Enkä mä haluan vaatia. Haluan antaa ja saada.

Täydellistä miestä ei ole. Kuten ei täydellistä naistakaan.
Mutta tuo ihminen, miltei täydellinen, kaikkine plussaplussineen. Hän on.

Tässä mä sitten mietin silleen seksikkäästi, että minkälaisen miehen mä haluan.