ruuhkikset

Mitä ne on ne ruuhkavuodet?

Yksi ystävä kerran väläytti tällaisen termin, kun harmiteltiin, ettei koskaan ehditä näkeen.
En mä tiedä mitä se oikeestaan tarkoittaa, mutta oon vedonnut siihen siitä lähtien.
Enkä niinkään, että viljelisin sanontaa ystävilleni, vaan ehkä enemmän itselleni.
Annan itselleni oman aikaansaamattomuuteni anteeksi sillä. Että on nääs nää ruuhkavuodet.

Tosiasiassa nyt on vaan niin, että itse olen perseelläni istunut ja antanut ajan lipua ohi. Elämättä elämää. Tätä ainoaa joka mulla on. Kaipaan elämää!

Elämä on nyt. Se ei ole eilistä, eikä se ole huomista. Se on nyt! Tässä ja nyt!



Se mitä se on tässä ja nyt, on sitä mitä itse teen, mitä itse olen, millaiseksi sen itse järjestän.
Elämä ei tapahdu, kun istuu perse homeessa ja katselee sivusta.



Ou fak. Menipä  filosofiseksi.
Joskus olen lukenut jotain filosofistisia opuksia. Tyylin "Saat sen mistä luovut" ja sitä rataa. Ei ollu mun juttu. Pää käy hiton ylikierroksilla muutenkin.



Oikeestaan pointti oli se, että tätä nykyä näen ihan liian harvoin ystäviäni.
Aina ne ei edes tiedä mitä mulle kuuluu. Ja voi pojat, nyt olisi kerrottavaa.

Pitäiskö soittaa jollekulle? Ennemmin kuin laittaa se whatsuppi tai jakaa instassa kuva. Soittaa ja kysyä mitä kuuluu.
Ja kertoa, että mulle kuuluu...

Nii ja siis, mitä ne ruuhkavuodet nyt sit oikeesti meinaa?